Lisää paketista paljastunutta, nam!

Emme ole ikinä ostaneet toisillemme joululahjaksi kirjoja, sillä emme niitä juurikaan lue. Nyt kuitenkin molemmat ostimme toisillemme erittäin hyvät opukset, Safkaa- sekä ok Omin käsin -kirjat. Ok:n ohjeet ovat vielä korkkaamatta, toki kirja ahmittiin visuaalisesti välittömästi.

Safkaa-kirjasta taas olemme testanneet jo muutamia reseptejä ja sieltä on myös löytynyt meille uusi herkkuruoka, chili-pekonipasta. Nam! Tästä on jo nyt muodostunut Petterin bravuuri, on sitä kokattu myös illallisvieraille.

Jottei menisi kiusaamisen puolelle, tässä tämä herkkuresepti teillekin!

Neljälle

n. 150g pekonia

3 rkl oliiviöljyä

1 chili (poista siemenet)

2 valkosipulinkynttä

1/2 keltasipulia

1 dl valkoviiniä

tinjamin- ja rosmariininoksa,

laakerinlehti

1 dl sokeriherneitä

(tuoreita tai pakastettuja)

2 dl kuohukermaa

suolaa

mustapippuria

400-500 g tagliatellea

100 g parmesaania

Laita hyvin suolattu vesi kiehumaan isoon kattilaan. Viipaloi pekoni parin sentin mittaisiksi siivuiksi ja paista kuumalla pannulla kunnes se on rapeaa. Nosta reikäkauhalla pekonit talouspaperin päälle, johon ylimääräinen rasva saa imeytyä.

Kaada pannun pohjalle 3 rkl oliiviöljyä ja freesaa viipaloitua chilejä ja kuutioituja sipuleita kolmisen minuuttia. Kaada mukaan valkoviini sekä yrtit ja herneet. Anna porista miedolla lämmöllä viitisen minuuttia, kunnes neste on haihtunut noin puoleen alkuperäisestä. Nappaa yrtit pois pannulta. Lisää kerma ja kiehauta. Laita rapeat pekonit mukaan ja mausta kastike suolalla ja mustapippurilla. Tarkista maku, tässä vaiheessa se saa olla tiivis, tulinen ja melko suolainen.

Keitä pasta ohjeen mukaan, lisää keitetty ja lävikössä valutettu pasta kastikkeeseen. Pyöräytä raastettu parmesaani pastan sekaan. Anna vetäytyä hetkinen, tarjoile.

Näin myöhäisheränneinä kirjan suhteen meille tulee kiire kokkailla, sillä Gullichsenin pariskunnan uusi kirja Safkaa maanantaista sunnuntaihin on juuri julkaistu. Voit ostaa kirjan itsellesi täältä!

Herkkuhetkiä!

-Oona

(Postaus sisältää mainoslinkkejä.)

Paketista paljastunutta

Nyt kun joulusta on lähes kuukausi aikaa, on vihdoin aika esitellä erittäin mieluinen joululahja. Kyseessä on siis useamman kerran blogissa, Instagramissa ja Facebookissa vilahtanut musta Artekin 60-jakkara.

Turun Artekin liikehän lopetti toimintansa vähän aikaa sitten ja vanhempani bongasivat meille sieltä tämän jakkaran. Pitkään 60 on ollut ostoslistalla, mutta aina jokin muu on mennyt sen edelle. Jakkara on täyttänyt kaikki odotukset ja toimii erittäin näppärästi esimerkiksi sohvan vieressä sivupöytänä sekä lisäistuimena suuremman porukan meillä kyläillessä.

Tulevaisuudessa on tarkoituksena kerätä jakkaroita useampia, niille löytyy varmasti aina paikka. Olenkin miettinyt, että tarviiko kaikkien jakkaroiden olla samanvärisiä? Yhden jakkaran jatkoksi kelpuuttaisin ainakin Rings- sekä musta-valko-koivuisen version.

-Oona

(Postaus sisältää mainoslinkkejä.)

Terveiset maailmalta ja pieni paljastus :)

Jambo! Niinkuin täällä Keniassa tavataan tervehtiä. Päivän mittaan tuota saa sanoa kaikille paikallisille vastaantulijoille ja he usein vielä kysyvät, miten voimme ja onko kaikki hyvin? Suomalaisten on vaikea käsittää noin uskomatonta ystävällisyyttä, joka näiltä löytyy luonnostaan. Meillä on täällä oikein hyvä olla :)

Alkuvuoden aikana ollaan aika nopeallakin aikatalulla pistetty pystyyn toinen blogi tämän Rintsikan rinnalle. Täällä jutut ja aiheet jatkuvat ihan normaaliin tapaan, mutta uudessa Turun Sanomien alla toimivassa koton-blogissamme keskitytään enemmänkin sisustukseen. Oma kotimme on toki pääosassa, mutta blogissa on luvassa myös jotain ihan muuta tyyliä mitä meiltä löytyy. Koton-blogin löydät täältä ja se päivittyy pääasiassa kerran viikossa, sunnuntaisin. Käyhän tutustumassa ja jätä kommenttia käynnistäsi sinne!

Tässä vielä muutama kuva reissusta. Alkuviikko ollaan pyhitetty tämän aamupäivän kylävierailua lukuunottamatta täysin rantaelämälle, lepäilyyn, juomiseen ja syömiseen :)

Hakuna matata!

-Petteri

Bye bye Suomi!

Sunnuntain vaihtuessa maanantaiksi lentokone lähtee kohti Keniaa ja Mombasaa, josta bussi vie meidät Diani Beachille häämatkalle. Tätä on odotettu niin pitkään ja hartaasti, että on aivan ihana päästä vihdoinkin reissuun.

Suunnitelmissa on siis kaksi viikkoa lämpöä, aurinkoa ja rentoutumista. Ainoana suunnitelmana on parin päivän safari, muuten mennään fiiliksen mukaan. Jos nettiyhteydet mitenkään toimivat, laitamme varmasti kuvia ja tunnelmia matkan varrelta :)

Ainoa, mikä harmittaa (jos niin voi sanoa), on erossa olo karvakuonoista, koska emme ole koirien aikana olleet kertaakaan näin pitkään pois kotoa. Onneksi vanhempani tulevat meille talo- ja koiravahdeiksi, koiruudet saavat siis olla kotona hyvässä hoidossa <3

Olemme ajastaneet muutamia postauksia reissun ajalle, mutta kommentteihin vastaaminen saattaa kestää normaalia kauemmin. Kahden viikon päästä palataan taas täysipainoisesti täynnä energiaa :)

-Oona

Ihmeiden aika ei ole ohi!

Olen varmaan mieheksi vähintäänkin outo, kun pidän erilaisista kukkasista sisustuksen lisäksi. En kuitenkaan intissä rastinnut kohtaa, jossa kysyttiin haaveilenko kukkakauppiaan urasta :)

Vuosien aikana olen ostanut aikamoisen kasan orkideoita, perinteisiä ja vähän erikoisempiakin. Kaikkien kohtalo on ollut sama, roskiin ovat lentäneet kun aikansa katsellut putoavia lehtiä ja kuivia tikkuja. Ikinä en ole saanut niitä uudelleen kukkimaan, vaikka olen olosuhteisiin nähnyt vähän joskus vaivaakin.

Muistan kuulleeni, että valkoiset orkideat voisivat kukkia helpoiten uudestaan kun taitaa olla vähiten jalostettu. Tällainen kaveri on jostain syystä säästynyt muiden kohtalolta useammankin kerran ja viimein se sai siirtyä ruokailuhuoneesta keittiön tasolle ikkunan lähelle. Tämä paikka ilmeisesti oli talon paras, nimittäin viime vuoden puolella huomasin sen kehittävän uutta kukkavanaa! Hetken päästä niitä oli jo kaksi! Tällä hetkellä täysin auenneena on 4 kukkaa ja saman verran ainakin taitaa toisesta vanasta olla tulossa myöhemmin.

Mitä tästä opimme? Älä heitä niitä roskiin vaan etsi kodistasi sellainen paikka missä ne viihtyy. Valoa saa tuossa ainakin tuplasti enemmän ja taitaa se vähän viileämpikin paikka olla. Kesällä tuohon osuu illan viimeiset auringonsäteet, joten paahtavan kuuma paikkakaan tuo ei ole. Vedessä tuo lilluu kerran kaksi kuussa.

Onko siellä ruudun toisella puolella orkideaihmisiä? :) Entä kiinnostaisiko teitä muuten jossain vaiheessa valokuvaukseen liittyviä vinkkejä lukea täältä? Esimerkiksi miten ylläolevan tyyppisiä kuvia otetaan tai muuten kuvaamista hieman hankalissa olosuhteissa? Kuvan taustalle on muuten hyödynnetty aiemmin esitellyn sarvipään valoja :)

-Petteri

Sarvipään loistoa

Petteri kommentoi viikonloppuna, että pitäisiköhän noista poronsarvien valoista postata, kohta ne kuitenkin otetaan jo pois. No tottakai pitää, ovat ne sen verran hauskat :)

Ostin ennen joulua alesta kuparilangassa olevat led-valot, jotka ilmeisesti on tarkoitettu esimerkiksi askarteluun. Suunnittelin laittavani ne kuuseen, mutta testiksi päätin pyöräyttää ne sarviin. Näky miellytti sen verran, että sarvet saivat pitää valonsa.

Valot ovat parhaimmillaan hämärässä, johto ja sarvien kiinnitys ovat hieman tylyt, ei kiinnitetä liikaa huomiota tähän ;) Näkyvät sarvet oikein kivasti myös ulos, muoto tulee hauskasti valojen kanssa esiin kymmenien metrien päästä katsottuna.

Vaikka joulu on muuten jo siivottu pois, valot luovat meillä tunnelmaa varmasti pimeän kauden loppuun saakka. Herääminenkin on paljon mukavampaa, kun alakerrassa kajastaa pehmeä valo. Onko teillä vielä "jouluvaloja" esillä?

-Oona

Rintsikan vuosi 2013

Taas vuosi on kulunut ja on aika kerrata viime vuoden tapahtumat, samoin kuin monessa muussakin blogissa on lähipäivinä tehty. Postauksia selatessa huomaa selkeästi, että kotimme on vuoden aikana kokenut paljon pieniä muutoksia ja saanut lisää täytettä. Haaveilukollaaseistakin moni tuote on löytänyt tiensä kotiin :)



Vuodessa on tapahtunut paljon. Tammikuussa hankittiin paljon uutta ja sisustettiin kovasti, vaikka menossa oli hääjärjestelyiden viimeinen (ja kiireisin) kuukausi. Keittiö sai uutta ilmettä valaisimella ja matolla, muutoinkin liikuttiin mustavalkoisen ja valaisimien parissa.



Helmikuussa tosiaan juhlittiin häitä, kuten postauksistakin huomaa. Samassa kuussa starttasi myös postaussarja kotikierros.

Maaliskuussa ajatukset siirtyivät selkeästi kevääseen ja kotiin saatiin väriä kukilla ja tekstiileillä. Tällöin myös kupari rantautui meille, sittemmin sitä onkin tullut vielä lisää..

Huhtikuussa viimeistään tuli kevät ja keltainen, myös vanhoja esineitä, kuten Ulla-jakkara saapui kotiin. Ajatukset ja puuhat siirtyivät myös ulos ja pihahommiin, pukuhuoneen remonttikin eteni pikkuhiljaa.

Toukokuussa on ajateltu selkeästi paljon ruokaa ja ulkoiltu ;) Sisustuksellisesti toukokuun kuvissa alkaa näkyä se, millaiselta täällä tälläkin hetkellä hyvin pitkälti näyttää. Kuun aikana blogi vietti myös 2v. synttäreitään.

Kesäkuun kuvia katsellessa heräsi suuri kaipuu kesän lämpöön! Viimeinkin sisustetulla terasilla oli ihana viettää aikaa, sitä odotellessa. Kesäkuussa portaikosta ja yläkerran aulasta löytyi muovimaton ja lastulevyn alta lautalattiaa, siitä alkoikin sitten seuraava suuri ja edelleen keskeneräinen projekti.

Olohuoneen ilme vaihtui suuresti kesäkuun lopussa sohvan ja tv-tason paikkaa vaihtamalla, heinäkuun aloittikin sen esittely. Heinäkuussa lomailtiin mökillä ja Tampereella, josta tarttui mukaan myös ihania sisustusjuttuja :)

Vuoden toinen kohokohta oli elokuussa, kun ihanista ihanin Stella-pentu kotiutui <3 Sen jälkeen arki on ollut vieläkin vilkkaampaa ja kiireisempää, mutta kaikki on sen arvoista :)

Syyskuussa haalittiin lisää vanhaa tavaraa marmorin ja puun muodossa. Olohuoneen kello sai myös hieman väriä, johon olen sittenkin ihan tyytyväinen muutaman kuukauden makustelun jälkeen.

Lokakuussa alkoi vihdoin syksyn fiilistely. Kuviin tallentui muunmuassa kynttilöitä, punaviiniä ja syksyn värejä kattauksessa. Myös pukuhuoneen remontti saatiin viimeisteltyä siihen pisteeseen, mihin se tulee jäämäänkin.

Marraskuussa somisteltiin, ihasteltiin edelleen pikkuista Stellaa ja juhlittiin parhaassa seurassa.



Joulukuussa oli selkeästi joulufiilistelyn aikaa koristeineen ja kukkineen. Joulukuu oli myös kiireisin kuukausi pitkään aikaan ja sama meno tuntuu jatkuvan edelleen.

Uusi vuosi tuo mukanaan myös paljon muutoksia. Heti vuoden ensimmäisen viikon aikana työpaikkani vaihtuu, tänään oli ensimmäinen päivä uudessa työpaikassa. Onneksi kahden viikon päästä lentokone vie meidät kauas pois, aurinko, lämpö ja rentoutuminen eivät ole koskaan tulleet niin tarpeeseen kuin tällä hetkellä!

-Oona

(Alin kuva: finnmatkat.fi)